Olen aivan uuvuksissa. Nuo pennut eivät todellakaan päästä minua helpolla. Varsinkin illalla ennen nukkumaanmenoa ne heittäytyvät aivan hurjiksi. Kaikki tavarat pitää olla nostettu ruokapöydän tasoa korkeammalle. Silti ne keksivät kaikenlaista jäynää.Ne vetävät alas kaiken, mihin ne vaan hyppäämällä hampaillaan ylettävät. Tänään ne olivat saaneet lattialle työlaukkuni. Lompakko, avainkotelo, kalenteri, kynä, nenäliinat jne olivat pitkin lattiaa. Onneksi lompakko ei ollut niitä erityisesti kiinnostanut. Olisi ollut vähän hankalaa, jos kaikki kortit olisi purtu reikiä täyteen.
Olen pelastanut niiden hampaista tänään yöpukuni, sukkahousut, villatakin, karvacrocsit, villasukat, polttopuita, lammasjakkaran, puunkantokorin, isojen koirien nukkumakorin, lattiaharjan, takkavälineet, jalkalampun, lampaantaljoja ja nastan (!). En edes tiennyt, että minulla on nastoja?...
Nyt ne nukkuvat kuin pienet Rubensin enkelit. Keräävät voimia huomisiin tihutöihin..

Hoitokoira Elvi pääsi sunnuntaina vihdoin omaan kotiinsa. Sunnuntaina tuli myös Saara käväisemään.Menimme yhdessä lenkille. Mukana oli 14 koiraa, 1 irlannin setteri ja 13 russelia. Kaikki muut juoksentelivat vapaana, ainoastaan Saaran pikkurusseliuros Into oli hihnassa. Tämä kaiken varalta, ettei pojille tulisi sanomista keskenään. Luigi, Kiihko, Into ja setteri Nero olivat  uroksia, muut narttuja. Niin ja sitten oli 3 pentua. Pennut saivat kulkea omaan tahtiinsa ja kukaan niistä ei halunnut matkustaa yhtään metriä sylissä. Taaskin mottona, että matka ei tapa, vaan vauhti. Russelit saivatkin oikein kunnolla liikuntaa, sillä setteri Nero juoksutti niitä sydämensä kyllyydestä.