Olin viime viikonloppuna Latvian Valmierassa näyttelyssä. Eli uusiksi sama näyttelyviikonloppu kuin viime vuonna. Viime vuonna teimme reissun yhteiskuljetuksella, mutta nyt lähdimme matkaan minun autollani. Matkaseurueemme koostui Kirsistä kahden affenpinseritytön kanssa, Helistä Staran kanssa ja minusta Telman ja Jykän kanssa.
Matka meni hyvin, vaikka lähtöaamuna autoni mittari näytti -37 astetta pakkasta. Hui kauhistus! No, auto toimi hyvin, koirilla oli sopivasti vaatteita ja vällyjä kuten meillä ihmisilläkin. Ainoa ongelma matkalla oli, että takaluukkuni ei aina suostunut avautumaan. Se oli ainakin osittain jäätymisen syy, mutta oli kai siinä vähän lukkovikaakin.

Näyttelyssä saimme sen, mitä menimme hakemaankin. Telma sai sekä lauantaina että sunnuntaina sertit, joten siitä tuli Latvian valio. Stara sai sekä lauantaina että sunnuntaina junnusertit ja oli molempina päivinä ROP. Junnuserteillä ei ole merkitystä, ellei sitten saada niitä niin paljon, että koirasta tulee junnuvalio. No, saas nähdä.
Jykä sai lauantaina myöskin junnusertin ja oli paras uros 2. Sunnuntaina en saanut poikaa oikein esiintymään. Sillä oli ja pysyi kuono tiukasti kokolattiamatossa ja hajuissa. Tuloksena EH ja lausunto: needs more training! No, eipä haittaa, niin tarvitseekin:)!

Kirsi sai nuoremmalle affenpinseritytöistään Latvian junnuvalionarvon lauantaina ja vanhemmalle Latvian valion arvon sunnuntaina. Hyvin meni siis hänelläkin.

Kotimatka olisi ollut raskas, jos koirat olisivat saaneet vain EH:ta, niinkuin kävi muutamalle tuttavallemme koirineen.

Minun ollessani reissussa, oli Marju hoitamassa laumaa täällä kotona. Oli hänellä ihan kiitettävästi töitä, sillä yhden bordercollien lisäksi täällä oli 12 parsonia. Olen aika ylpeä Marjusta, että hän selvisi urakastaan ilman tappeluja. Ja kaikenlisäksi huushollikin oli ihan siisti:).

Maanantaina alkoi sitten arki. Tor oli lähtenyt entiseen kotiinsa hoitoon, mutta tilalle tuli sunnuntaina Telman poika Patton, 7 kk. Maanantaina Jykä lähti kotiinsa, mutta tilalle tuli Jykän ja Staran veli Pera, 15 kk. Pera oli perjantaihin saakka. Niin ja Tor tuli takaisin torstaina. Nyt täällä on siis oma laumani (Zora, Luigi, Sani, Lantti, Kiihko, Tor ja Näätä) sekä hoitokoira Patton ja kotia etsivä Rocky. Jenkkipoika Mikey lähti tänään uuteen kotiin Sanin kasvattajan Erika Reinon luo. Erikalla on vielä kotona 14-vuotias parsonuros Cassacre Flagship eli Flynn ja borderterrierinarttu Pritty. Toivottavasti Mikey saa Erikan ja Wilhelmin luota pysyvän kodin :). Saksanpoika Mirri on ollut jo pidempään hoidossa osaomistajansa Saaran luona ja nyt Mirrillekin on löytynyt harrastava koti Saaran siskon Sailan luota:).

Telman ja Enzon poika Patton käväisi viime lauantaina pentunäyttelyssä Lohjalla. V-P Kumpumäki sijoitti tuon hurmurin babyluokan urosten kakkoseksi. Patton on todella kaunis, todella vahvaluustoinen poika. Toivottavasti ei kasva enää yhtään:). Olen onnellinen, että tuo pikkumies pärjäsi noinkin hyvin ihan vieraan handlerin matkassa. Vaikka eihän tuo Rauni ihan vieras ollut. Olivat he pari kertaa tavanneet :)

Torstaina, kun Tor tuli takaisin, olin sen kanssa agilitytreeneissä. Se oli ihan sikahyvä. Nopea ja innokas. Kouluttaja kehui Toria meidän parhaaksi koiraksi :).

Onneksi pakkanen on laskenut ja voimme tehdä pidempiä lumikenkälenkkejä. Olemme kyllä lähes joka iltapäivä päässeet lumikenkäilemään pakkasesta huolimatta, mutta kyllä välillä on koirien tassut palelleet ja varsinkin nuo jenkkipojat ovat olleet kylmissään. Telman ja Enzon lapset Patton ja Näätä ovat lenkeillä aina ne ensimmäiset. Niillä on mieletön draivi päällä ja molemmat näyttävät olevan aikalailla riistaviettisiä. Ihania kakaroita:).