Lantti puomilla

Iitan ja Tarmon tytär, T-T Tähdet eli Stara on nyt ihan virallisesti FI käyttövalio ja Baltian juniori muotovalio! Kiitos Helille ja perheelleen kaikesta vaivannäöstä ja satsauksesta koiraan! 

 Raivon tytär, T-T Maisa, ei ole enää varjoagilityvalio vaan ihan oikea agilityvalio. Maisa käväisi näyttelystä hakemassa valionarvon vaatiman näyttelytuloksen ja olikin tuomarin mielestä ihan ERInomainen. Onnittelut Sannalle ja Maisalle!

Carloksen ja Hetan tytär T-T Rinca on aloittanut agilityuransa oikein huimasti. Neljällä startilla nousu kakkosiin ja kakkosluokan ekasta kolmesta kisasta 2 nollavoittoa! Ja ekat kakkosluokan kisat olivat viime lauantaina pyörryttävässä helteessä Mikkelissä! Upeaa Pipsa ja Rinca!

Agility-ja hyppyvalio T-T Chane Five eli Penny, 10v, otti Mikkelissä yhdessä minikolmosten kisassa nollavoiton. Penny ja Toni still rules!

Tuusulan näyttely lauantaina. Tuomari Harri Lehkonen. T-T Tor sai H:n. T-T Timantti eli Hirmuinen ERI, SA, PN3 ja vara-serti. T-T Astrild eli Telma ERI, SA, PN4.
Karjaan näyttely sunnuntaina. Tuomari irina Poeleteva. T-T Täydellä Sydämellä eli Näätä EH. T-T Timantti ERI, SA, PN3, vara-serti. T-T Maisa ERI. T-T Astrild ERI.

Kun Marju hikoili viikonloppuna näyttelyissä koirien kanssa, hikoilin minä ja olin paarmojen kaluttavana Savitaipaleella mejäkokeessa. Sain torstai-iltana yllättäen mahdollisuuden päästä ko. kokeeseen. Perjantaina sitten järjestelin koirille hoitajia ja itselleni yöpymispaikkaa vähän lähempää koepaikkaa.
Lauantaiaamuna starttasin kotoa klo 5.30. Perillä koepaikalla jäljentekotalkoissa piti olla klo 9. Jälkiparikseni sain ripeän nuoren miehen, jonka kanssa teimme yhden voittajaluokan ja yhden avoimen luokan jäljen. Paarmojen puremia lukuunottamatta päivä meni hyvin.
Ajoin urakan jälkeen Kouvolaan hakemaan äidiltäni avaimen hänen Lahden asuntoonsa, jossa sain Torin kanssa yöpyä.
Niin, Tor oli koekoirani. Marjuhan oli lauantaina Torin kanssa Tuusulassa näyttelyssä ja hän tuli sieltä Torin ja Hirmuisen kanssa Lahteen Jarkko-veljensä tupareihin. Minä kävin hakemassa Torin sieltä tupareista. Tor oli hiukka sekaisin, sillä Hirmuisella oli juoksun hehkeimmät päivät ja siellä se joutui olemaan autossa Hirmuisen hyvissä tuoksuissa lähes koko päivän. Tor parka.
Illalla torin kanssa lenkillä tunsin olevani kotona. Lahtihan on kotikaupunkini ja tulikin aika ikävä entisiä aikoja siellä.

Sunnuntaiaamuna starttasimme Torin kanssa kohti Savitaipaletta. Koepaikalla piti olla 7.30. Minä opastin jäljen nro 2 ja Torin kanssa pääsimme jäljelle nro 3. Kello oli 11.30 ja lämpöä oli varmaan 29 astetta, kun tulimme Torin kanssa metsästä.
Tor jäljesti 2 ensimmäistä osuutta niin hyvin, että olin varma, että nyt se ykkönen tulee. Tor merkkasi kulmatkin pissaamalla niihin useampaan kertaan:). Mutta voi harmi! Kolmannen osuuden puolivälissä Tor oli niin kuumissaan, että se pysähtyi makaamaan tiheään pusikkoon ja useamman kehoituksen jälkeen jatkoi kuitenkin läähättäen jäljestystä.
Vähän ennen kaatoa jälki meni traktoritien yli ja Torhan lähti määrätietoisesti kävelemään traktoritietä kohti autoa. Se palautettiin jäljelle, mutta se yritti hyvin pian lähteä uudelleen kohti tietä ja autoa. Katsoin parhaaksi keskeyttää kokeen, sillä Tor oli aivan läkähdyksissä. Kyllä se juuri jaloillaan pysyi, mutta sen pakottaminen hommiin olisi jo tuntunut eläinrääkkäykseltä.
Eli ei tulosta. Reissun saldo oli runsaasti kokemusta ja 842 kilometriä auton mittariin:(.
No, plussaa oli kyllä se, että meillä oli laatuaikaa kahdestaan Torpan kanssa. On se kiva seuralainen:).
Eiköhän me taas jonain päivänä yritetä uudelleen.