ja yhtään en saanut puuroo...
Mutta kyllä muita jouluherkkuja oli, kiitos Marjun ja Saaran!

Vesisadetta ja pimeää, kuraa.. Näitä on kyllä riittänyt. Onneksi kaikki koirat sentään suostuvat säästä huolimatta ulkoilemaan. Ne ovat tosin pääasiallisesti saaneet juosta keskenään pihalla, sillä en juurikaan ole ehtinyt lenkkeilyttää niitä.

Hoitola on täynnä asukkeja, sillä aika moni perhe on paennut tätä Suomen säätä pidemmäksi aikaa ulkomaille ja perheen lemmikit ovat tarvinneet loman ajaksi hoitopaikan.
Hyvin on hoitokoirien kanssa mennyt, vaikka niissä on monenlaista persoonaa. Hellyyttävimpiä hoidettavia ovat vanhat koirat. Muutama viikko sitten oli hoidossa 14-vuotias mäyräkoira ja nyt on 15-vuotias parson ja 12-vuotias saksanmetsästysterrieri. Vanhuksista on jotenkin suuri huoli, sillä ne ovat jotenkin niin "hauraita". Ihania!

Tällä hetkellä työmäärää lisää myöskin yhdeksän 6-viikkoista parsonia. Ne alkavat olla pahimmassa iässä. Villejä pieniä raatelijoita, jotka roikkuvat lahkeissa, sukissa, varpaissa, hiuksissa. Niillä on kova ääni, kun ne haluavat jotain. Niiden suoli ja virtsarakko toimii hyvin tiheään. Välillä tuntuu, että hukun siihen itteensä :(. Joulun paras tuliainen on ollut sanomalehdet.

Pennut tuovat myöskin valtavan lisäyksen sosiaalisiin suhteisiin. Nyt on pitkän aikaa ollut joka päivä vierailijoita, jotka käyvät katsomassa ja valitsemassa pentunsa.

Enää ei ole montaa viikkoa, kun pennut lähtevät uusiin koteihinsa. Miten noista viattomista, kilteistä, avoimista ja  ystävällisistä vauvoista voi luopua! Ja miten hyvälle ne tuoksuu. Ja miten hauskalle niiden haukahtelu ja murina kuulostaakaan!

Tässä kuva Starasta matkalla uuteen kotiinsa

Kuvia%20160-normal.jpg