Eilen 17.4 synnyttivät molemmat sijoitusnarttuni, Neela ja Sini.

Neela synnytti sijoituskodissaan Lillanin luona. Minun oli tarkoitus olla mukana synnytyksessä, mutta Neela oli päättänyt toisin.Näköjään kaiken minkä Neela tekee, se tekee sen hyvin:).  Synnytys käynnistyi 59vrk astutuksesta sunnuntaiaamuyöllä. Neela oli muuten aika rauhallinen, mutta supistusten aiheuttaman kivun se purki repimällä hampaillaan kaksi täkkiä suikaleiksi (niinkuin mummonsa Zora). Aamupäivällä meni vesi ja siitä hetken päästä syntyi tunnin sisällä 5 pentua ja siitä puolen tunnin päästä kuudes. Ei huono :). Ensimmäisen pennun syntymään liittyy kyllä vähän dramatiikkaa. Lillan oli pois sisältä viisi minuuttia. Kun hän tuli takaisin, oli Neela synnyttänyt ensimmäisen pennun hänen sänkyynsä. Se oli hypännyt lapsiportin yli ja hakeutunut emännän tuoksuiseen pehmeään sänkyyn:). Neelan vauvoista 4 on poikaa ja 2 tyttöä.
Kävin ihailemassa valmista pentuetta illan suussa. Hassua, että vielä edellisenä päivänä Neela teki kovasti töitä kaivamalla myyriä ja nyt sillä oli jo  hoidettavanaan 6 ihanaa pentua. 
Neela synnytti niinkuin entinen maatalon emäntä, joka oli pellolla töissä. Emäntä oli heinäpellolla hypännyt ojan yli ja "plups" - poika pullahti maailmaan. Ja tämä tarina on tosi:).
 


Sinin synnytys ei mennytkään sitten ihan yhtä helposti. Sinin avautumisvaihe alkoi lauantai-sunnuntai välisenä yönä puoleltaöin. Se tärisi ja läähätteli, mutta aina välillä nukuimme saman peiton alla. Koko päivä meni oikeastaan samaan tahtiin. Kun se vaikutti kuitenkin suht rauhalliselta eikä tehnyt elettäkään alkaakseen työntää lähdin klo 16.30  käymään Tammisaaressa katsomassa Neelaa ja pentuja. Marju jäi hoitamaan Siniä ja laumaa. Vannotin, että Marjun pitää soittaa heti, kun Sini alkaa työntämään. Klo 18.55 Marju soitti, että Sinin takapäästä roikkuu kalvopussi, mutta pentua siellä sisällä ei näy. Sini työntää kuitenkin koko ajan. Lähdin ajamaan kotiin. Jouduin odottamaan lauttaa 20 minuuttia ja olin kotona vasta klo 20.30. Sini työnsi aika harvakseen. Kalvopussi, jonka Marju oli nähnyt, oli hävinnyt. Soitin eläinlääkärille, joka sanoi että kyllä kahden tunnin työntämisellä täytyisi jo pennun alkaa syntyä, jos kyse ei ole ahtaudesta tai tarjontavirheestä. Ei muuta kuin koira autoon ja eläinlääkäriasema Aistiin Vantaalle. Marju jäi laittamaan kotilauman yöpuulle ja minä sain mukaani ystäväni ja työkaverini Annelin, joka aina auttaa tarvitessani koiranhoitoapua. Kun ilmoitin Sinin sijoitusmattelle, että menemme hakemaan apua lääkäriltä, hän halusi myöskin tulla mukaan
Koko automatkan Sini läähätti ja työnsi. Auton rynkytys oli selvästi voimistanut supistuksia. Saavuimme Aistiin klo 22. Sini työnsi ja vihreää vettä valui. Vihreää vettä alkoi valua jo matkalla autossa. Lääkäri katsoi ultraäänellä, että ainakin joku pennuista oli hengissä. Aloitettiin leikkausvalmistelut. Siniä käänneltiin selälleen ja ylös, selälleen ultrassa, kyljelleen tipan laiton aikana, ylös, kun tutkittiin, selälleen kun karvat ajeltiin, ylös, kun kannettiin leikkauspöydälle, selälleen, kun vatsa pestiin. Ja koko ajan Sini työnsi. Kun vatsa oli saatu pestyä steriilisti, Sini työnsi selällään makuuasennossa ja näin, että väliliha pullistui- pentu oli emättimessä :O. Sini sai nousta ylös ja Sini työnsi kovaa ja minä autoin vetämällä pentua kohti emän nisiä- ja sieltä syntyi eka poika! Melkein neljän tunnin työntämisen jälkeen ja huolimatta vihreän veden valumisesta, syntyi virkeä pentu! Ihmeellistä. Leikkaus siis peruttiin. Puoli tuntia myöhemmin syntyi tyttö ja siitä tunnin päästä toinen poika. Kolme pentua, niinkuin oli alkutiineyden ultrassakin näkynyt. Lääkäri halusi vielä varmistaa, että ultralla, että enempää pentuja ei ole tulossa. Kun ultraa tehtiin, Sini makasi tutkimuksen aikana selällään ihan umpiunessa. Oli tuo pikkuäiti ihan järkyttävän väsynyt. Nyt äiti ja vauvat voivat hyvin.
Lääkäri oli sitä mieltä, että Sinin kääntely ja vatsan käsittely käänsivät pennun edullisempaan asentoon ja niin se pääsi syntymään. Oli miten oli, ihanaa näin:).
 


Kun Sinin synnytys oli käynnistynyt ja Neelakin alkoi synnyttää, soitin Saaralle, josko saisin hänet vahtimaan Siniä ja pääsisin itse Tammisaareen. Saara ei voinut tulla, sillä hänen liisausnarttunsa Doris alkoi myöskin synnyttää ja synnyttikin nopeasti ensin kolme pentua ja sitten jonkin ajan kuluttua vielä kaksi pentua:). Että sellaista sielläkin.

Marjustakaan en saanut aamupäivällä apua, sillä hän oli Arvon kanssa pentunäyttelyssä Hesassa. Arvo oli baby-luokassa, sai KP:n ja oli VSP. Rop-koirakin oli muuten samalta kylältä:). Telman poika Patton oli myöskin näyttelyssä, mutta ei saanut KP:tä.  Sai kyllä hyvän arvostelun ja kokemusta :).

Meidän Stara-parson oli Helin kanssa Liettuassa ja oli juniorivoittaja (?), mutta vaikka oli paras parson ei ollut ROP (?), koska sillä on takakannukset. Ei nyt ihan ymmärretä, mutta laitetaan papereita eteenpäin ja katsotaan mitä sieltä tulee?. Oli kuulemma mielenkiintoinen maa ja näyttely:).