Olen onnellinen... joku laulaa niin Olavi Uusivirran kanssa???
No, minä olen onnellinen, sillä karkulaisista ilmoitettiin tänään näköhavainto kuukauden tauon jälkeen:)). Ne siis ovat edelleenkin hengissä ja hyvissä voimissa. Olivat taas juosseet lujaa vauhtia Hyrkkölän kylässä lähes samassa paikassa kuin kuukausi sitten. Kävimme Sanin kanssa paikan päällä ja Sani kyllä selvästi osoitti, että kyseessä on tutut koirat. Seurasimme jälkiä, mutta kadotimme ne ison ojan ylityksen jälkeen.
Ne ovat ilmeisesti olleet alueella muutaman päivän, sillä pellolla oli kaivettu myyriä varmaankin kahden koiran voimin:).

Mutta miten saada tuo parivaljakko kiinni? Jos ne olisivat ruuan perään, olisi paljon helpompi. Eivät edes lampaan istukat ole saaneet niitä loukkuihin:(. 

Entä jos kaksikon saa kiinni? Miten saan ne sopeutettua laumaan taas? Rocky makaa onnellisena sohvalla Kiihkon paikalla ja Näätä on ihan selvä vara-Zora. Sillä on Ormin kasvattajan, Leenan, Zoralle tekemä kaulapanta. Se on ottanut sängyssä paikkansa sydämeni läheltä. Se oli aikaisemmion Zoran paikka. Tosin Näätällä ei ole vielä taitoa olla omanarvonsa tunteva viilipytty toisten koirien kohtaamisessa. Mutta tosi rakas se on, vaikka Marju haluaisi sen myydä, koska se niin helposti lähtee omille teilleen:(.

Tässä pari kuva, kaukaa otettuja, kahdesta pariskunnasta. Linnut oleilivat yhden ladon lähettyvillä.

 Pitäisi treenata tuon kameran käyttöä.